Peiliin katsomisen paikka

Taina Tukia pohti Kunnallislehden pääkirjoituksessa 17.3. äänestysaktiivisuuden laskua ja puolueiden eroja kuntavaaleissa. “Jos kuntalaisen mielestä kuntademokratialla ei ole mitään merkitystä, niin se on peiliin katsomisen paikka kaikille paikallisesti toimiville poliittisille ryhmille.” Tukia kirjoittaa. Puolueaktiivina tuijotin hetken peiliin ja totesin että yksin en mahda asialle mitään, mutta porukalla voimme viedä muutosta oikeaan suuntaan.

Puolueet ovat nykyään ongelman edessä: kun ihmisiä ei tunnu kiinnostavan puoluetoiminta, puoluetta pitäisi muuttaa helpommin lähestyttäväksi. Ehkä mukaan voisi tulla vaikka yhteen puolueen tapahtumaan tai projektiin, ilman että sitoutuu koko loppuelämäksi. Samalla erot puolueiden välillä kuitenkin hämärtyvät.

Kunnissa pitäisi ehdottomasti tarjota enemmän vaikuttamisen paikkoja myös vaalien välillä. Valmistelussa olevista isoista asioista olisi hyvä käydä mahdollisimman laajaa kuntalaiskeskustelua yli puoluerajojen. Valtuuston kokoukset voisi striimata nettiin ja kunnanhallituksen puheenjohtaja voisi kerran kuussa pitää vastaanottoa kahvilassa, jossa kuntalaiset saisivat kysyä mitä vaan.

Samalla kun lisätään suoraa kuntalaisvaikuttamista, on vaarana että pohja edustuksellisen demokratian ja vaalien arvostukselle murenee. Uskon, että päätöksentekoa ei tulisi ulkoistaa kyläkäräjille, vaan edustuksellisella demokratialla on edelleen paikkansa nykyajassa: kun päätöksentekoa vaikeuttavat rakennemuutokset, pirstaloituminen ja lisääntynyt liikkuvuus, tarvitaan niiden vastapainoksi pysyvyyttä.

Neljäksi vuodeksi yhteen asiaan sitoutuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Toiselle kaudelle hakevana valtuutettuna voin kuitenkin sanoa, että muutama vuosi siihen tarvitaan, että pääsee kunnan asioihin sisälle. Poliittisten puolueiden perspektiivi on paljon tätä pidempi: puolueiden linjat muuttuvat hitaasti. Yhtenäiset puolueet ovat äänestäjän oikeusturva.

Yli neljä vuotta sitten Suomea johti sateenkaarihallitus, jonka päämääränä oli pakottaa kaikki kunnat kuntaliitosten kautta suurkuntiin. Keskusta tarjosi silloin suomalaisille vaihtoehtoa: kotikunta-maakuntamallia, jossa kunnille annettaisiin vahvempi rooli lähiyhteisön kehittäjänä ja maakunnille tehtäväksi hoitaa suurempia hartioita vaativa sosiaali- ja terveydenhuolto. Nyt tätä tavoitetta ollaan toteuttamassa.

Keskusta haluaa, että Sauvossa säilyy tiivis yhteisö, saamme itse päättää sivistys- ja elinkeinopalveluistamme ja pääsemme todella kehittämään kuntaamme jatkossa vapaammin kuin ennen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme jatkossakin kaikkien sauvolaisten – myös muiden puolueiden – tukea. Politiikka on jatkuvaa keskustelua eri tavoitteiden välillä. Voittajaksi selviytyy se, joka taitaa parhaiten yhteistyön.

Satu Simelius
puheenjohtaja, Sauvon Keskusta
kunnanhallituksen jäsen

Kirjoitus julkaistu Kunnallislehdessä 24.3.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *